Koulu alkaa

Elämällä on tapana alkaa soljua ihan samalla tavalla kuin tyhjällä tilalla on tapana täyttyä. Toiseksi mainittu tapahtuu siinä vaiheessa kun tulliin jumittunut kontti muutaman kuukauden jälkeen löytää tiensä tilavaan taloon, jota en kodiksi vielä tohdi kutsua. Omien, rakkaiden ja muistoilla kyllästettyjen tavaroiden laittaminen paikoilleen on sinänsä oikein mukavaa, mutta se on loppujen lopuksi aika nopeastiJatka lukemista ”Koulu alkaa”

Luku 5 Ihmissuhteet

 Minulla on aina ollut paljon kavereita ja hyvät ihmissuhteet, joista olen halunnut pitää kiinni ja vaalia mitä vaalittavissa on. Minua pidetään reiluna tyyppinä ja varmaan myös ihan hyvänä kuuntelijana, sekä nykyisessä elämässäni erinomaisena verkostoitujana. Minusta on mukavaa tuoda ihmisiä ja osaamista yhteen, olla vieraanvarainen sekä hyvä ja rento emäntä. Osaan jakaa itsestäni juuri sen verran,Jatka lukemista ”Luku 5 Ihmissuhteet”

Toka viikko

Mies on palannut työhönsä normaalityöaikoina eli olemme jälkikasvun kanssa kaksin. Tämä tarkoittaa sitä, että likka nukkuu kumipatjallaan (ensi viikonloppuna olisi tavoitteena mennä sänkykaupoille) iltapäivään, johon mennessä minä olen kiertänyt kehää jo kaksitoista kertaa. Kun minulla ei ole mitään tekemistä. Perjantaina kävimme pankissa avaamassa minulle pankkitiliä eli anomassa luottokorttia, jota en saanut. Mutta debit-kortti on tilauksessa.Jatka lukemista ”Toka viikko”

LUKU 4 Nöyrtyminen

Sukuni ei ole kovin kirkollista, joten siitä suunnasta on turha hakea ylenpalttista lohdutusta. Enemmän on aina auttanut luonto, puut, syyssateen omanlaisensa tuoksu ja vaeltaminen kanervikossa. Kivellä istuminen on yhtä epämukavaa kuin kirkon pehmustamattomassa penkissäkin, mutta kaupanpäälliseksi saa raitista ilmaa ja jos se itse itselle määritelty kivi sijaitsee neljänkymmenen minuutin kävelymatkan päässä, niin myös hyvää kuntoaJatka lukemista ”LUKU 4 Nöyrtyminen”

LOKAKUU 2020

Mitä kirjoittaminen minulle merkitsee? Mikään ei ole korona-viruksen suhteen muuttunut sitten viime postaukseni ja yhtälailla myös selkäni oireilee tässä istuksiessani koneen edessä. Miksi sitten kirjoitan? Nyt jo vähän mietityttää miten pystyn alkavalla viikolla tekemään hoitotyötä, kun liikunta jotenkin aina jää liian vähälle ja läppäripäivät vievät voimat. Siis miksi? Koska osaan, ja voin. Voihan se olla,Jatka lukemista ”LOKAKUU 2020”

Noin 4. päivä

Tarkkailen itseäni ja tuntemuksia koko ajan. Tältäkö tämän pitäisi tuntua, miltä tämän pitäisi tuntua? Olen jättänyt elämäni, työni, harrastukseni, ihmiseni ja menneisyyteni muuttaakseni uuteen maahan. Tiedän, että olen vain yksi monista, mutta minulle juuri tämä kokemus on ainutlaatuinen ja omituinen. Sana omituinen nimittäin kuvaa parhaiten fiiliksiäni: en kontrolloi mitään, osaan juuri ja juuri ajaa ruokakauppaan,Jatka lukemista ”Noin 4. päivä”

LUKU 3 Periksiantamattomuus

Oma kortensa keossa on sillä, ettei mitään unohdeta ja työteliääksi on opittava. Käänteispuolena ylimaallinen jaksaminen ja tavoitteen asettaminen jo ennen kuin siitä tuli trendi tai konsulttien jakkupuvun kanssa jakelema mantra. Ovathan ne tuulet välillä suotuisiakin ja uusi elämä aukeaa aavana ja autereisena. Eikös tässä ole opittu jo vaikka mitä, pärjääminenkin. Suomalainen mielenmaisena on perustettu suorittamiselle.Jatka lukemista ”LUKU 3 Periksiantamattomuus”

Eka päivä

Istuin vuokra-autoon jännittyneenä. Ilma oli hikinen ja illalla tai yöllä (en ollut ihan varma kellonajoista, sillä jet lag painoi silmiä) oli hemmetinmoinen ukkosenilma niin, että välillä talo tärähti. Olisin oikeastaan halunnut mennä sitä ulos terassille katsomaan, mutten tohtinut tai jaksanut. Tiesin, että tänään olisi tärkeä päivä eli koetin kerätä unta. Tällä mantereella. Tosi kummallinen fiilis.Jatka lukemista ”Eka päivä”

LUKU 2 Identiteetti

Pienen maan pippurinen kansa. On niin tavattoman paljon kaikkea, mistä olla ylpeä. Kun on mahdollisuus katsoa etäämmältä, niin suunnaton ylpeys valtaa sielun ja suomalaisuuden. Kansakunnan kaikki saavutukset ja yhteenpuristunut itsenäisyys, jota voi vain ihailla: turvallinen, kylmä, sivistynyt ja koulutettu. Sanomaton liikutus valtaa mielen, kun ajattelen sivistystä ja koululaitosta, joka sittenkin on parhaita maailmassa. Kaiken syntyä,Jatka lukemista ”LUKU 2 Identiteetti”

Syyskuu 2020

Voi elämän kevät. Lopetin vanhan blogini puolisen vuotta sitten ja tässä sitä taas ollaan. Uudella maaperällä. Ärsyttää, kun en osaa käyttää tätä alustaa, jonne menin ostamaan oman domainin, ja ärsyttää eniten ehkä se, etten todellakaan viitsisi katsoa noita videoita, joissa tämän käyttöä opetetaan. Mieluummiin siis hakkaan päätäni seinään kokeilemalla ja turhautumalla. Olisi niin paljon teknistäJatka lukemista ”Syyskuu 2020”