Jostain syystä se, mitä kuvittelin identiteetikseni, on perustunut fyysisyyteen ja voimaan. Olen aina ollut vahva ja pystyvä siinäkin mielessä, etten koskaan kokenut olevani naisellinen. Minusta nainen pystyy samaan kuin mieskin, enkä ole koskaan odottanut ovia avattavaksi tai liehuvia helmoja käytettäväksi. Luulen, että äitini koki olevansa pettymys osoittautuessaan tytöksi, joka sittemmin vielä kaiken lisäksi tuli raskaaksiJatka lukemista ”Luku 8: Itsetuntemus”
Kirjoittaja-arkisto:kirjoittajapolku
Viiden tähden kirjat
Reilusta kahdestasadasta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta vuonna 2021 kaikkiaan 35 sai minulta viisi tähteä. Tässä siis pieniä vilauksia kirjoista, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen mikä milläkin tavalla. Ensimmäiseksi Hanna Haurun Jääkansi, josta ei voi varsinaisesti pitää. Mutta kirja on hyvin vaikuttava ja jäi mieleen pitkäksi aikaa jopa niin, että aion lukea sen vielä toisenkin kerran.Jatka lukemista ”Viiden tähden kirjat”
Luku 7: Kohtaamisia
Silti ja kaikesta huolimatta minulle annettiin elämäntehtävä varsin aikaisessa vaiheessa, nimittäin kolmekymppisenä kaiken harhailun keskelläkin, juuri ihmiskroppa ja sen narinat alkoivat johdattaa. Jostakin kumpusi tieto, että meissä on enemmän potentiaalia kuin ymmärrämmekään. Että kemia ei ole yksinomainen eikä paras ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Että aivoissani lymyää ehkä muutakin kuin puskeva halu menestyä. Parantua. Hirvittävän, kauhistuttavan jaJatka lukemista ”Luku 7: Kohtaamisia”
Syyskuu 2021
Minulle syksy on aina ollut uuden alkua, kalenterin täyttämistä ja jonkin uuden projektin pyörittelyä. Kaipaan sitä. Kaipaan kovasti uutta lukuvuotta, uusia opiskelijaryhmiä ja ihan vaan Kansalaisopiston ilmoittautumislehden selailua. Ehkä kaikkein eniten kaipaan uutta kalenteria tai uutta minua. Sellaista rauhallista, vähään tyytyvää ja vähäeleistä. Uuden kalenterin voin tietenkin mennä ostamaan Barnes&Noblessilta, mikä olisi muutenkin ihana tekosyyJatka lukemista ”Syyskuu 2021”
Paussi
Blogikirjoittamiseni on ollut pitkällä tauolla. Mutta se ei suinkaan tarkoita, että kaikki kirjoittaminen olisi ollut hyllyllä, olen oikeasti tuottanut enemmän tekstiä viimeisen lähes vuoden aikana kuin koskaan aiemmin. Siitä, mihin se vie, en tiedä. Mutta ensimmäinen kirjani on niin valmis kuin kirja ylipäänsä voi valmis olla. Ja toiseen yritelmään olen lähtenyt aivan toisenlaisesta näkökulmasta. OlenJatka lukemista ”Paussi”
Luku 6: Tunteet
Onnekseni minusta ei tullut uraohjusta, sillä se olisi ollut aivan liian jyrkkä tie tuhoon. Toivon, että jokin sisäinen tieto tai aavistus pelasti, sillä tajusin kyllä, etten kestä yhtään ristiriitoja tai yhteenottoja. Vetäydyn, käperryn suojakuoreeni ja murehdin yökaudet. Ainoa aseeni maailman pahuutta vastaan on aivojen etulohkokuori, se joka järkeistää, mittelee ja oivaltaa. Jo hyvin nuorena ymmärsin,Jatka lukemista ”Luku 6: Tunteet”
Luku 5 Ihmissuhteet
Minulla on aina ollut paljon kavereita ja hyvät ihmissuhteet, joista olen halunnut pitää kiinni ja vaalia mitä vaalittavissa on. Minua pidetään reiluna tyyppinä ja varmaan myös ihan hyvänä kuuntelijana, sekä nykyisessä elämässäni erinomaisena verkostoitujana. Minusta on mukavaa tuoda ihmisiä ja osaamista yhteen, olla vieraanvarainen sekä hyvä ja rento emäntä. Osaan jakaa itsestäni juuri sen verran,Jatka lukemista ”Luku 5 Ihmissuhteet”
LUKU 4 Nöyrtyminen
Sukuni ei ole kovin kirkollista, joten siitä suunnasta on turha hakea ylenpalttista lohdutusta. Enemmän on aina auttanut luonto, puut, syyssateen omanlaisensa tuoksu ja vaeltaminen kanervikossa. Kivellä istuminen on yhtä epämukavaa kuin kirkon pehmustamattomassa penkissäkin, mutta kaupanpäälliseksi saa raitista ilmaa ja jos se itse itselle määritelty kivi sijaitsee neljänkymmenen minuutin kävelymatkan päässä, niin myös hyvää kuntoaJatka lukemista ”LUKU 4 Nöyrtyminen”
LOKAKUU 2020
Mitä kirjoittaminen minulle merkitsee? Mikään ei ole korona-viruksen suhteen muuttunut sitten viime postaukseni ja yhtälailla myös selkäni oireilee tässä istuksiessani koneen edessä. Miksi sitten kirjoitan? Nyt jo vähän mietityttää miten pystyn alkavalla viikolla tekemään hoitotyötä, kun liikunta jotenkin aina jää liian vähälle ja läppäripäivät vievät voimat. Siis miksi? Koska osaan, ja voin. Voihan se olla,Jatka lukemista ”LOKAKUU 2020”
LUKU 3 Periksiantamattomuus
Oma kortensa keossa on sillä, ettei mitään unohdeta ja työteliääksi on opittava. Käänteispuolena ylimaallinen jaksaminen ja tavoitteen asettaminen jo ennen kuin siitä tuli trendi tai konsulttien jakkupuvun kanssa jakelema mantra. Ovathan ne tuulet välillä suotuisiakin ja uusi elämä aukeaa aavana ja autereisena. Eikös tässä ole opittu jo vaikka mitä, pärjääminenkin. Suomalainen mielenmaisena on perustettu suorittamiselle.Jatka lukemista ”LUKU 3 Periksiantamattomuus”
Kirjoittajapolku 