Härkää sarvista. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Jokainen on oman onnensa seppä. Kukas sen kissan hännän nostais, jossei kissa itse. Elämä on rutiineissa, mutta kehittyäkseen on pyristeltävä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Tykkään kirjoitella pieniä pätkiä, ja teen sen hyvin, mutta kehittymiseen tarvitsen jonkin suuren ja pelottavan tavoitteen. Jonkin sellaisen, jonka äänen sanominenkin on mahdotonta jaJatka lukemista ”Tammikuun loppu 2022”
Kategoria-arkisto:kirjailijaksi
Tammikuu 2022
Tammikuu on tyypillisesti tavoitteiden asettamisen kuukausi, joten niinpä kai sitten. Halu kirjoittaa jotain julkaistavaa on suuri, mutta viimeisen vuoden aikana olen törmännyt siihen tosiseikkaan, että mikään kirjoittamani ei pääse riman yli. Ei edes heiluen. Olen siis vaiheessa, jossa näen kristallinkirkkaaksi puutteet ja lapsukset ja epäjohdonmukaisuudet ja heikkouden ja pienuuteni. Viimeiseen puoleen vuoteen en ole kirjoittanutJatka lukemista ”Tammikuu 2022”
Viiden tähden kirjat
Reilusta kahdestasadasta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta vuonna 2021 kaikkiaan 35 sai minulta viisi tähteä. Tässä siis pieniä vilauksia kirjoista, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen mikä milläkin tavalla. Ensimmäiseksi Hanna Haurun Jääkansi, josta ei voi varsinaisesti pitää. Mutta kirja on hyvin vaikuttava ja jäi mieleen pitkäksi aikaa jopa niin, että aion lukea sen vielä toisenkin kerran.Jatka lukemista ”Viiden tähden kirjat”
Syyskuu 2021
Minulle syksy on aina ollut uuden alkua, kalenterin täyttämistä ja jonkin uuden projektin pyörittelyä. Kaipaan sitä. Kaipaan kovasti uutta lukuvuotta, uusia opiskelijaryhmiä ja ihan vaan Kansalaisopiston ilmoittautumislehden selailua. Ehkä kaikkein eniten kaipaan uutta kalenteria tai uutta minua. Sellaista rauhallista, vähään tyytyvää ja vähäeleistä. Uuden kalenterin voin tietenkin mennä ostamaan Barnes&Noblessilta, mikä olisi muutenkin ihana tekosyyJatka lukemista ”Syyskuu 2021”